Vanhan valokuvakansion mä löysin yllättäin.

Teetin juuri kauheen määrän kaiken maailman valokuvia, mitä koneelle oli sattunu kertymään, koska halusin, että jäis jotain muistoja muuallekkin, kun instagrammiin. Suurin osa kuitenkin viimeisen vuoden aikasia. Tänään sitten saatuani kuvat, innostuin tutkimaan sähköpostia ja sieltähän löyty iso kasa Tampereen aikaisia kuvia. Paljon tuttuja kasvoja menneisyydestäin, nimiä vain koitin kaivaa mielestäin..  On hienoa kun se onni ja ilo pystytään tallentamaan paperille. Ne kaikki tunteet tuntee kuitenkin uudelleen kun niitä katsoo ja muistaa ne naurut.

On hyvä asia, että nykyään paljon talletetaan hetkiä, kun on puhelimissa kamerat, jotka on kaikilla mukana ja käsillä kokoajan. Vaikka maailma(minä sen mukana) onkin ehkä vähän menossa väärään suuntaan noiden vempeleiden kanssa. Sellasta se vaan on. :)

Kuvia olisi niin paljon ja tarinoita niistä vielä enemmän. Tässä nyt muutama otos, tarinoita jotka säilyy mun sydämessä aina. On oikeastaan hiukan sanaton olo, kun näitä on käynyt läpi. Ihmisen kanssa voi edelleen olla tekemisissä ja pitää hauskaa, mutta ikinä koskaan nämä ajat ei palaa takaisin. Onneksi muistoja saa ja niitä tehdään lisää. Olen tavannu viimesen vuodenkin aikana niin uskomattomia ihmisiä ja kokenu hetkiä, että ihan pelottaa miltä vanhana tuntuu katsella tätä kaikkea.

Olen tässä ihan viimepäivinäkin ihan puhellut ja miettinyt, kuinka mulla on järki aina mukana ja käyttäydyn niin nätisti melkein aina vaikka alkoholiakin käytän. Löysin myös muutaman kuvan näyttämään hyvää esimerkkiä siitä, kuinka nätisti oikeen osaan olla. :)  i'm awesome.<3




kuvat kaikki katsoin näin
niiden valtaan jäin
elin uudelleen ne hetket sisälläin
kunnes tyhjän sivun vain
eteeni sain
suljin kansion ja istuin hiljaa vain

Kipua maalla, lomailua merellä ja nyt kotona piilossa.

Tästä lähdettiin liikenteeseen keskiviikkoaamuna ja valmiiksi jo ehkä neljän tunnin yöunilla. Ensimmäisenä vuorossa oli kolmisen tuntia tatuoinnin korjailua.

sieltä suoraan seilailemaan merelle psygologiopiskelijoiden ja muutaman muun tyypin kanssa. ( Ihmetytti, että mistähän muropaketista osa niistä on koulupaikkansa onkinu.) Saatoin luonteelleni ominaisesti avautua ääneenkin asiasta ja aijai sain niin murhaavia katseita, että!! :-D Olenhan parturi-kampaaja vaaan.

Reissu oli aivan loistava. Vatsalihakset oli niin kipeänä naurusta, etten muista millon ois. Hauskinta oli, etten ollu missään kohtaa edes humalassa, koska en juonu juuri mitään. Yö tuli valvottua ja suoraan aamupalalle hauskassa seurassa pahennusta aiheuttamaan. :) Huomasin, että väsymys toimii erittäin hyvänä humalana ja kyllä, krapulakin siitä tulee. Seuraava työpäivä sujui henki aivan karvan varassa. taju ei pysyny päällä ja oli aivan pakko juoda kahvia kofeiiniyliannostuksen uhallakin. Illalla ei sitten saanut nukuttua, kun pulssi oli kuin höyryveturi.

Harvemmin on edes kunnon krapulassa seissy silmät noin päässä. :D

Hauskaa oli ja vihdoinkin tänään saan rentoutua ja selvitellä kroppaani. <3

Home sweet home

Koti on se kaikkein tärkein, mukava paikka missä voi rentoutua ja viettää vapaa-aikaa. Tykkään paljon sisustaa ja vaihdella venkslata tavaraa paikasta toiseen. Monesti tulee parin viikon välein vaihdettua järjestystä tai sitten se kestää kuukauden.  Joku mussa kaipaa vaihtelua ympärillä ja jonkun verran halvempi ja helpompi vaihtoehto, kun muuttaa aina paikasta toiseen, kun alkaa kyllästyttää.

Haaveilin aina, että saisin laittaa vaatteet tällaiseen lipastoon ja sitten sain sen! Itseäni ei haittaa, vaikka se vähän läpi näkyykin. Lipaston päällä olevat purkit ja home teksti on ihan kirpparishoppailuja pikkurahalla. Sieltä löytyy paljon, kun vaan avaa silmänsä.

Monet tavarat on kulkeutunu mukana pitkään ja paljon lentäny välissä roskiin tai kavereille ja sukulaisille. Olen harmittavan huono itse viemään tavaroita/vaatteita kirpparille, vaikka se ois hyvä. Täytyy ryhdistäytyä sen asian suhteen.

 

Tää on nyt tämmönen kepeä "kattokaa mun koti näyttää tälle juuri nyt" -postaus. Kuvat on arvelluttavan laatuisia tälläkin kertaa, mutta toivon, ettei se ole haitaksi.