Eihän se toiminu ei.. Minun maalla töissä käymiseni. Olihan se toki ihan odotettavissakin, mutta kokeiltu on ja mun energiat ei henkisesti eikä fyysisesti riittäny siihen, että kaikki aika menee, joko matkustamiseen tai muiden nurkissa olemiseen.
Oma rauha on mulle todella tärkeä asia, vaikka tuntuu, että joskus en edes osannut olla yksin. Nyt, kun on eläny reilun vuoden yksin niin kyllä huomaa miten sitä hengähtää monta kertaa, kun saa suljettua ulko-oven ja vastassa ei ole ketään tai korkeentaan kehräävä kissa. Tottakai olen edelleen seurallinen ja kiva olla ihmisten kanssa, mutta jos meininki on sitä, että ehin olla viikossa max. 10 tuntia rauhassa kotona yksin niin se ei kyllä riitä. Osan öistä olen siis viettänyt isäni luona. Tottakai on mukava olla siellä, mutta ei siinä määrin missään tapauksessa. Nukkuminen mm. siellä on täysin mahdotonta, koska seinät on paperia. Illan äänet loppuvat about kahdelta yöllä ja aamulla herätyskellot alkavat soida kuudelta, eli ei ihan mun rytmiin. Vähemmästäki on kiukkunen, väsyny ja vittuuntunu.
Oikeastaan en ehtiny edes, kun ajatuksen suoda vaihtamiselle ja kirjotin aika hätäsen työhakemuksenkin juuri päättyvään hakuun. Kahden päivän päästä jo menin käymään uudessa paikassa keskustelemassa ja kävi ilmi, että molempien puolelta tuntuis sopivalle, että aloittaisin siellä. Pian sitten vaan irtisanomista kehiin.. Nyt olis sit kuitenkin vielä kolmisen viikkoa jatkettava edellisessä paikassa irtisanomisajan vuoksi, mutta mieltä helpottaa jo ajatus lisääntyvästä vapaa-ajasta ja omasta ajasta. :)
Hiukan mua jännittää uusi paikka, vaikka mulla onkin aika paljon kokemusta erilaisesta tähänkin mennessä ja olen aika rohkeakin. Työkaverit on sen oloisia, että tullaan varmasti toimeen hyvin keskenämme, mutta se, että siellä ollaan hirmu kokeneita. "edeltäjästäni" nyt puhumattakaan. En ehkä tässä vaiheessa pysty ihan hänen kenkiään täyttämään, mutta ei sinne paljon tyhjää jää ;) Joitakin osa-alueita täytyy skarpata ja uskon pystyväni siihen.Toki mua ei edes sitä paikkaa ikäänkuin täyttämään haettu vaan luomaan ihan oma paikkani.
Olen tosi innoissani tästä. Toivon, että tämä ois se minun paikka missä on hyvä ja helppo olla oma itsensä.